Blogi: Tropiikissa kuntoilemassa

Viisi urheaa naista ja yksi urhea mies ilmestyivät Yoga Nordiciin tiistaina 3. toukokuuta alkuillasta kokeilemaan hotjoogaa. Puolet tykkäsi, puolet ei. Mutta miten tunti menikään?

Kuvateksti: ”Kuumaa oli, mut hengissä selvittiin!” todistavat Tuija Metsäaho (vas.), Tuula Ketola ja Minna Pernaa.

Nimensä mukainen kuuma jooga on hatha- eli niin sanottua lempeää joogaa, jota harjoitetaan 38-asteisessa huoneessa. Tämä nostaa jokaiselle hien pintaan – ihan kuin joogaaja olisi hommissa Intiassa!

Yoga Nordic on kehittänyt tämän konseptin jo vuonna 2004. Tunnin liikeharjoitukset pohjautuvat Bishnu Ghoskin opettamaan 84 asana-sarjan traditioon.

Joogaa jonkin verran harrastaneena menin kiinnostuneena kokeilemaan nimenomaan tätä joogaa, josta olin haaveillut jo vuosikausia. Yoga Nordic oli viihtyisä joogastudio, ja sen sijainti hyvä, keskellä Helsinkiä Kampissa.

Vetäjä kehotti meitä menemään noin 35-asteiseen huoneeseen tottumaan lämpöön ennen tuntia. Vaikka olin pukeutunut ohjeiden mukaisesti ihonmyötäisiin capreihin ja urheilupaitaan, lämpö löi päin naamaa sellaisella volyymilla, että katsoin parhaaksi valmistua terveystoimittajien joogatuntiin pukuhuoneessa viime minuuttiin asti. En ollut ainoa, joka teki niin. Meistä ei intialaisiksi olisi.

Viisi minuuttia ennen tunnin alkua marssimme sitten saliin ja levitimme joogamatot sekä pehmeät pyyhkeet niiden päälle. Asetin maton viereen vesipullorivini.

Lihakset tykkäsivät

Tunnin aikana tuntui kuin olisi saunassa joogannut. Hiki virtasi, kun teimme asanoita rauhalliseen tahtiin. Tunnelma oli mukava – kaikki tekivät parhaansa.

Joogaamista häiritsivät jonkin verran lämmitysilmaputket, jotka humisivat siihen malliin, että ohjaajan puheesta oli kauimmaisten välillä vaikeaa saada selvää. Myöskään täysi valaistus ei ollut optimaalista rentoutumista ajatellen.

Lihasten lämmettyä liikkeitä oli mukava tehdä. Ohjaajan ”muista aina hengittää” kehotus tuli tarpeeseen, kun aloin keskittyä liikkeisiin.

Netistä löytämäni ei-tieteellisen tiedon mukaan hotjoogaan valmistautuminen pitäisi aloittaa jo edellisenä iltana kunnon vesitankkauksella – ja tunnilla juoda 1,5 litraa vettä! No, alle litra riitti minulle hyvin 1,5 litran pullorivistöstäni, eikä hommaan tarvinnut muuten valmistautua kuin ottaa kevyet vaatteet  mukaan ja mennä paikalle ajoissa.

Ohjaajan mukaan hotjooga vaatii 2–3 kertaa, jotta tottuu sekä hengittämiseen että joogaamiseen kuumassa ilmanalassa. Minulle selvisi jo 10 minuutissa, että tähän en totu. Mukava kokemus, mutta olen enemmän metsäjoogatyyppiä.


Tuula Ketola on yhteiskuntatieteiden maisteri. Ketola työskentelee freelance-toimittajana pääkaupunkiseudulla. Hän pitää omaa blogia osoitteessa thesunshinecousins.blogspot.com. ”Sydäntäni lähellä ovat ihmisoikeudet, monikulttuurisuus, koirat – ja tietysti järjestötoiminta! Sen lisäksi, että olen tuore Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen, kuulun rivijäsenenä Suomen tiedetoimittajain liittoon ja Naistoimittajiin.”

Sanan valta 17.5. Turussa

Suomen tiedetoimittajain liitto järjestää 17.5. klo 9.30–16 perinteisen Sanan valta -koulutustapahtuman Turussa. Teemana on tänä vuonna Tyyli.

Kaikille osallistujille yhteisessä aamupäivässä kielen vaikutusvallasta puhuu dosentti, tutkija Janne Saarikivi, ulkonäköpaineista ja vaatteiden merkkikielestä kertoo taloussosiologian tutkija, dosentti Outi Sarpila Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeesta sekä mediakielen tyylikeinoista tekstikouluttaja Riitta Hyvärinen.

Lounaan jälkeen siirrytään työpajoihin, joissa kouluttavat Riitta Hyvärisen lisäksi Vuoden 2020 uutiskuvasta palkittu Hanna-Kaisa Hämäläinen sekä tietomuotoilun asiantuntija, Krut Collektiven perustaja Julius Uusikylä. Vi ska praktisera infografik på svenska med Julius! Voit valita kolmesta työpajasta kaksi.

Suomen tiedeoimittajain liitto rakentaa Sanan valta -koulutuspäivän ohjelman yhdessä Suomen journalistiliiton ja Terveystoimittajat ry:n kanssa.

Paikka

Paikka on vasta korona-aikana avattu Vierailu- ja tapahtumakeskus Joki aivan Kupittaan aseman kupeessa. Koulutus kahvitarjoiluineen ja lounaineen on jäsenille maksuton. Koulutuspäivän aikataulu sovitellaan julkisen liikenteen vuoroihin.

Työpajat

Työpaja 1: Riitta Hyvärinen: Kielen tyylihuoltoa

Hyvärinen työskentelee tekstikouluttajana ja toimii mm. Ylen kielenhuoltajana. Hän vetää työpajan vain yhteen kertaan, mutta sinne mahtuu paljon osallistujia. Työpajassa kielestä puhutaan toimittajan, viestijän ja tutkijan työkaluna, jota on ensiarvoisen tärkeä huoltaa säännöllisesti.

Työpaja 2: Hanna-Kaisa Hämäläinen: Kuvattavien arvostava kohtaaminen

Hämäläisen työpajassa perehdytään kuvattavien arvostavaan kohtaamiseen ja arvostuksen välittymiseen kuvan kautta yleisölle. Hämäläinen johdattelee aiheeseen puheenvuorossaan kuvaesimerkein, jonka jälkeen ryhmän kanssa keskustellaan teemoista.

Työpaja 3: Julius Uusikylä: Infografik och datavisualisering

På Uusikyläs workshop ser vi på klassiska exempel av bra (och dålig) infografik och datavisualisering för att identifera lämpliga sätt att visualisera information, för att till sist prova på en metod för att välja visuell form till data i gratisverktyget Flourish. Det går bra att delta även om du inte talar flytande svenska!

Aikataulu

Aamukahvit 9.30–10
Yhteinen sessio klo 10.00–11.30: Tyyli ennen kaikkea (puhetta kielen ja ulkonäön vaikutusvallasta)
Lounas klo 11.30–12.15
Työpajat I klo 12.15–13.45
Kahvi klo 13.45–14.15
Työpajat II klo 14.15–15.45
klo 15.45 Kotimatkalle

Ilmoittautumislinkki https://www.lyyti.fi/reg/Sanan_valta_6__Tyyli_ennen_kaikkea_6093

HUOM. Tiedetoimittajain liitto hoitaa ilmoittautumiset. Kaikki mahdolliset lisäkysymykset suoraan sinne: ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 10.5. klo 10 mennessä

(Tekstiä päivitetty 9.5.2022)

Tutkitun tiedon tulkintakurssi 6.5.

Tutkija Jani Ruotsalainen, professori Juhani Knuuti ja professori Kari Tikkinen järjestävät terveystoimittajille Tutkitun tiedon tulkintakurssin perjantaina 6.5.

Ohjelma

8.30–09.00 Aamukahvit

9.00–10.00 Kari Tikkinen: Näyttöön perustuvan (lääke)tieteen kolme pääperiaatetta toimittajille: 1) Tarvitsemme systemaattisia katsauksia – miksi? 2) Näytön hierarkia kertoo milloin mikäkin näyttö on parasta – mikä on näytön varmuus ja laatu? 3) Näyttö ei koskaan yksin riitä – päätökset lopulta arvovalintoja.
Keskustelua aiheesta

10.00–11.00 Juhani Knuuti: Miksi tutkitun tiedon tulkinta ja omaksuminen on niin vaikeaa?
Johdatus siihen, kuinka erilaiset kognitiiviset harhat vinouttavat tekemiämme havaintoja, tulkintoja ja johtopäätöksiä. Miten tunnistaa erilaiset argumentaation ongelmat? Mitä toimittaja voi tehdä ollakseen tietoisempi oman ajattelunsa vinoutumista ja erilaisten sidonnaisuuksien vaikutuksista.
Keskustelua aiheesta

11.00–12.00 Jani Ruotsalainen: Ei yksi tutkimus kesää tee. Tutkimustulosten yhteenveto systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Mikä on riittävän samanlaista yhdistettäväksi? Miten arvioidaan katsauksen ja sen tuottaman näytön luotettavuutta?
Keskustelua aiheesta

12.00–12.45 Lounas (omakustanteinen)

HUOM. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Metsätalossa, Unioninkatu 40, sali 6.

Ilmoittautumiset viimeistään 29.4. Tuija Metsäaholle osoitteeseen sihteeri@terveystoimittajat.fi

(Teksti päivitetty 26.4.2022)

Hotjoogaa 3.5.

Oletko kokeillut hotjoogaa? Pääsemme tutustumiskäynnille tiistaina 3.5. klo 16–17 Yoga Nordiciin, Helsingin Kampin studioon (Kauppakeskus Kamppi 5. krs, Urho Kekkosen katu 1).

Hot Jooga on hatha joogaa, jota harjoitetaan 38-asteisessa huoneessa. Se sopii hyvin myös ensikertalaisille.

Saamme studiolta matot ja pyyhkeet lainaan, joten omia ei tarvitse ottaa mukaan. Hot-tunneille suositellaan pukeutumaan mahdollisimman ihonmyötäisiin vaatteisiin, esimerkiksi shortsit, caprit tai leggingsit ja urheilutoppi/t-paita on sopiva, et tarvitse sukkia tai kenkiä.

Paikalla on hyvä olla viimeistään 10 minuuttia ennen tunnin alkua, jotta ehtii vaihtamaan vaatteet rauhassa ennen tunnin alkua.

Ilmoittautumiset Tuija Metsäaholle sihteeri@terveystoimittajat.fi viimeistään 29.4.

Kevään apurahat jaettu

Maimu Halosen rahaston hoitokunta kokoontui maanantaina 7.3.2022 ja käsitteli apurahahakemuksia.

Hakemuksia saatiin määräpäivään 28.2.2022 mennessä 11 kpl. Niiden yhteissumma oli 5 891 euroa. Apurahoja päätettiin myöntää 6 kpl, yhteensä 2 117 euroa.

Kaikille apurahaa hakeneille on lähetetty sähköpostiviesti.

Lämpimät onnittelut apurahan saaneille!

Lisätietoa apurahoista

PERUTTU: Esittelyssä VACCIM-tutkimuskeskus 5.4.

Tampereen yliopiston uusi VACCIM-tutkimuskeskus kokoaa rokotteisiin ja immuunivasteeseen liittyvää tutkimusta. Yliopisto kehittää kansainvälisessä eturintamassa rokotteita muun muassa tyypin 1 diabeteksen, norovirusinfektioiden ja pandeemisen koronaviruksen ehkäisyyn sekä tutkii lääkehoitoja tulehduksellisten nivelsairauksien ja allergian hoitoon.

Keskuksen työstä kertovat professorit Eeva Moilanen ja Heikki Hyöty webinaarissa, joka järjestetään tiistaina 5.4. klo 17.00–17.45.

Ilmoittautumiset Tuija Metsäaholle viimeistään 1.4. sihteeri@terveystoimittajat.fi

Vuosijuhla 1.4. – Terveystoimittajat 35 vuotta

Terveystoimittajat täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Juhlistamme merkkipäivää aprillipäivänä 1.4. klo 17–21.

Synttäreitä vietetään Helsingin Yrittäjänaisten Salissa (Uudenmaankatu 23 A).

Tarjolla salaattibuffet, juomaa, upeaa seuraa, kepeää ohjelmaa. Ja tietenkin kakku!

Katsomme myös Terveystoimittajien uuden esittelyvideon, jonka on tuottanut Minna Pernaa.

Näitä juhlia et halua missata! Ilmoittaudu mukaan viimeistään 25.3. Tuija Metsäaholle osoitteeseen sihteeri@terveystoimittajat.fi

Kerro mahdollinen erityisruokavalio. Saat esittää myös biisitoiveen! Laadimme soittolistan toiveista.

Kivat kemut tulossa! Tervetuloa!

Vuosikokous (osa II) 30.3. klo 17 etänä

Terveystoimittajien vuosikokouksen toinen osa pidetään keskiviikkona 30.3. klo 17 Teamsissa.

Kokouksen aluksi terveystoimittaja Arja Krank pitää noin puolen tunnin mittaisen esityksen aiheesta EDIT: Miten sairaus ja kuolema näkyy kuvissa (Miten terveys näkyy kuvissa). Tämän jälkeen jatkamme talousasioiden ja muiden parissa.

Ilmoittautumiset Tuija Metsäaholle viimeistään 28.3. Saat Teams-linkin lähempänä ajankohtaa.

PERUTTU: Esittelyssä Keliakiatutkimuskeskus 15.3.

Tampereen yliopiston Keliakiatutkimuskeskus tutkii aikuisten ja lasten keliakiaa ja kehittää taudin kliinisen hoidon laatua ja diagnostiikkaa. Keskuksen yksi tavoite on kehittää keliakiadiagnostiikkaa nykyistä nopeammaksi, helpommaksi ja luotettavammaksi.

Keskuksen työstä kertovat professori Katri Kaukinen ja apulaisprofessori Katri Lindfors webinaarissa, joka järjestetään 15.3. klo 17.00–17.45.

https://research.tuni.fi/celires/

Ilmoittautumiset Tuija Metsäaholle viimeistään 11.3. sihteeri@terveystoimittajat.fi

Taiteilija Reetta Hiltusen Perhossuukko-teoksia Hyvän Tiedon Omena -palkinnoiksi

Kuvataiteilija, taidegraafikko ja tekstiilisuunnittelija Reetta Hiltunen on luonut Terveystoimittajille tilaustyönä Perhossuukko-tauluja, jotka ojennetaan Hyvän Tiedon Omenan saajalle. Sarjassa on 10 taulua.

Terveystoimittajien tunnustuspalkinto, Hyvän Tiedon Omena, jaetaan vuosittain ansioituneelle asiantuntijalle, joka on tehnyt hyvää yhteistyötä terveystoimittajien kanssa.

Perhossuukko-teemaiset teokset ovat osa Reetta Hiltusen onnea käsittelevää tuotantoa.

– Perhoset on luotu kerroksittain lukuisista suukkojen muotoon asetetuista maalatuista kukista. Perhossuukko annetaan nopeasti silmäripsiä räpsyttäen poskelle kuin perhosen siivet, Hiltunen kuvaa.

Teoksissa vuorottelee kaksi perhosta: vihernopsasiipi ja ritariperhonen.

– Pieni ja ketterä vihernopsasiipi on Suomen kevään ensimmäinen kotelostaan kuoriutuva päiväperhonen. Ritariperhosen talvehtineesta kotelosta taas kuoriutuu alkukesästä uljas kellan- ja mustankirjava ritari, joka on päiväperhosista Suomen suurimpia.

Reetta Hiltusen mukaan perhosen elämänkaaressa on monta muodonmuutosta kuten ihmiselläkin. Se symboloi elämää, toivoa, muutosta ja uudistumista.

– Teemaan hyvinvoinnista ja terveydestä se yhdistyy myös psykologian symbolissa “psi” (ψ) eli psyyke, joka tulee kreikkalaisista aakkosista. Latinaksi se merkitsee sielua ja perhosta.

Hiltusen taiteelle tunnusomaiset ihmis- tai eläinhahmot syntyvät pitkäjänteisesti käsityönä maalaten paperille. Valmiista maalauksista hän jatkotyöstää usein digitaalisia kollaaseja. Tarkoitusperiä avaa teoksiin upotettu runsas symboliikka.

Kuva: Kimmo Brandt

Bio

  • Reetta Hiltunen on Helsingissä toimiva kuvataiteilija, taidegraafikko ja tekstiilisuunnittelija (s. 1980).
  • Opintoja ja ammatillista työskentelyä kuvataiteen kentällä vuodesta 2002.
  • Kuvataiteen maisterin tutkinto Kuvataideakatemiasta (2011). Bachelor of Arts tutkinto Lontoosta Middlesex University (2005) sisältäen vaihto-opiskelun SVA, New York. Opintoja myös Chelsea College of Art and Design, Lontoo (BTEC Diploma in Fine Arts, 2002).
  • Hiltusen teoksia on ollut näyttelyissä kansainvälisesti, niitä on palkittu ja lisätty kokoelmiin.

https://www.reettahiltunen.com/