(Kuva: Kimmo Brandt)
Hyvän Tiedon Omena -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain asiantuntijalle, joka on tehnyt poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä median ja erityisesti terveystoimittajien kanssa ja joka on uskaltanut puhua julkisuudessa myös vaikeista aiheista. Tänä vuonna Terveystoimittajat ry myöntää Hyvän Tiedon Omenan yleislääketieteen erikoislääkäri ja nuorisolääkäri, dosentti Silja Kosolalle. Kosola työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtajana.
Kosola on saamastaan tunnustuspalkinnosta täysin sanaton.
– Suurkiitos tästä huikeasta tunnustuksesta! Huomasin palkittujen listalla monia esikuvia, kuten Raisa Cacciatoren ja Pertti Mustajoen, mikä hämmensi minua entisestään.
Palkinnon perusteluissa sanotaan muun muassa näin: ”Silja Kosola jaksaa kirjoittaa yleistajuisia artikkeleita, joista tietoa saavat niin kouluterveydenhoitajat, kuntapäättäjät kuin toimittajatkin. Hän pitää valistus- ja vaikuttamistyötä selvästi tärkeänä. Hän on hyödyntänyt myös sosiaalisen median kanavia jo pitkään.”
– Olen tehnyt toimittajien kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2009, ja minulla on siitä pelkästään hyviä kokemuksia. Opintojen aikana toimittajayhteistyöstä puhuttiin varottavaan sävyyn, mutta minä haluan kannustaa kollegoita tekemään mediayhteistyötä.
Urapolku nuorisolääkäriksi sisälsi käänteitä. Kosola alkoi erikoistua ensin lastenkirurgiaan, mutta kun hän pääsi työssään tutustumaan nuoriin, se vei mennessään. Hän lähestyy nuoruutta toivon kautta.
– Nuoruus on toinen mahdollisuus. Jos varhaisessa lapsuudessa on ollut kielteisiä kokemuksia, nuoruudessa niitä voi korjata.
Nuoren hyvinvointi lähtee riittävästä unesta ja ravinnosta.
– Nukkumiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota, koska se on tärkeää sekä aivoterveyden että oppimisen kannalta. Toinen, vähän tylsäkin asia, on syöminen. Jos on nukkunut yöllä huonosti, aamukiireessä unohtuu aamupala. Kun on väsynyt ja nälkäinen, aivot käyvät säästöliekillä.
Kosola painottaa, ettei nuorella ole kiire itsenäistyä. Teini-ikäisetkin tarvitsevat aikuisten aikaa arkisin ja rauhoittumista. Emme ajautuisi isoihin vaikeuksiin, jos nuorta kuunnellaan varhain.
– Nuorilta tulee toistuvasti sama toive, että älkää lähettäkö pois. Kun sydäntä painanut asia on kerrottu yhdelle henkilölle, voisiko lisäavun saada samalta henkilöltä?
Haastatteluhetkellä Kosola on valmistautumassa tyttärensä ja kummipoikansa vanhojen tansseihin. Vanhojen tanssit ja penkkarit ovat esimerkkejä elävistä yhteyksistä, joita nuoruudessa tarvitaan.
– Nuori tarvitsee yhteyksiä muihin nuoriin, ja olisi kovin hienoa, että nuoret saisivat olla yhdessä. Videoiden selaaminen somessa on itse asiassa aika yksinäistä. Meidän on suitsittava algoritmeja siten, että koukuttavuus vähenee. Emme voi olla markkinoiden armoilla.
Päättäjillä on mahdollisuus tukea nuorten hyvinvointia, ja heiltä Silja Kosola odottaa toimia.
– Yhteiskunnan ylätasolla voisi vaikuttaa moniin asioihin ja helpottaa siten toimia käytännössä.
Terveystoimittajat ry:n puheenjohtaja Anna-Liisa Karhula perustelee Silja Kosolan valintaa näin:
– Silja Kosola on tiedon jakaja, mutta myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja sitä me toimittajat arvostamme, koska me haluamme kuunnella, keskustella ja kertoa. Kosola kokee roolinsa selvästi julkiseksi, ja hän on mukana asiantuntijana monenlaisissa lehtijutuissa ja muualla mediassa. Hänen puheenvuorojaan on opittu seuraamaan ja hänen näkemyksiään siteerataan. Kiitos, Silja Kosola, että saamme siteerata sinua!
Hyvän Tiedon Omena myönnettiin tänä vuonna 33. kerran. Palkinto on taiteilija Reetta Hiltusen teos Perhossuukko. Aiemmin tunnustuspalkinnon ovat saaneet muun muassa somelääkäri Atte Virolainen, LT Mika Rämet, ylilääkäri, LT Hanna Nohynek, professori, LT Juhani Knuuti ja professori, aivotutkija Minna Huotilainen.
