Maimu Halonen aloitti toimintansa Lääkäriliitossa tiedotussihteerinä vuonna 1977 ja toimi sittemmin lehdistöpäällikkönä vuodesta 1991 aina kuolemaansa, vuoteen 2000 saakka.
Maimu oli poikkeuksellinen ihminen. Hänen työkenttänsä oli lehdistö ja tiedotusvälineet, joiden edustajista hän otti tehtäväkseen pitää erinomaista huolta. Häntä pidetään Lääketieteen toimittajien järjestäytymisen alullepanijana ja alan vuonna 1987 perustetun Lääketieteen toimittajat ry:n perustajajäsenenä. Yhdistyksen kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1989.
Toimittajat olivat Maimulle rakkaita lapsia, joiden eteen hän jaksoi loputtomasti ponnistella. Hän kehitti toimittajille koulutustapahtumia ja tutustumisretkiä ja jaksoi istua heidän kansaan aamuyön tunneille. Maimu oli toimittajien tärkein tietolähde lääketieteen kysymyksissä, ja heitä varten hän ryhtyi julkaisemaan lääketieteen asiantuntijaluetteloa. Hän oli myös avainhenkilö monien tapahtumien, kuten Lääkäripäivien, järjestelyissä. Päiville hän kehitti tiedotusvälineitä varten oman palveluyksikön.
Lääkäriliitossa Maimu oli erinomaisen pidetty työtoveri. Hänen huoneensa ovi oli aina auki, ja lähes aina siellä nähtiin työtovereita tai muita avunpyytäjiä. Parantamista ja kehittämistä riitti. Maimun mielestä ihmiset eivät ymmärtäneet lääkärien vieraita termejä vilisevää puhetta. Lauseiden piti olla yksinkertaisia ja selkosuomea. Lääkärit tarvitsivat esiintymiskoulutusta, ja Maimun järjestämille kursseille riitti tulijoita.
Maimu oli tärkeä sillanrakentaja. Hänen avullaan toimittajat ovat pystyneet välittämään yleisölle paljon tietoa terveydenhuollosta, lääkäreistä ja lääketieteestä, ja hän on opettanut lääkäreitä kommunikoimaan ymmärrettävällä tavalla sekä tiedotusvälineiden että potilaidensa kanssa.
Kirjoittaja on Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.