Kehon positiivisuudesta

Kuva on tehty tekoälyn avulla.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kehopositiivisuus? Kiitos nyt jo väistyneen helleaallon, jokainen meistä on altistunut melko lailla erilaisten kehojen näkemiselle menneen kesän aikana. Jotkut näyt miellyttävät, toiset mietityttävät. Erityisesti muiden kehoissa – mutta välillä omassakin.

Kunnioitusta kaikenlaisille kehoille

Kehopositiivisuus käsitteenä juontaa 1960-luvulle. Wikipediasta löytyy kattavasti tietoja termistä:

”Kehopositiivisuus on yhteiskunnallinen liike, jonka tavoitteena on saada kaikenlaisille kehoille tasa-arvoisesti kunnioitusta ja oikeuksia.”

Kehopositiivisuuden avulla pyritään parantamaan marginalisoitujen ja syrjittyjen kehojen, kuten lihavien, vammaisten ja transihmisten ihmisoikeuksia. Kehopositiivisuudessa on kyse ihmisen oikeudesta siihen, että hänen kehonsa saa kunnioitusta, vaikka ei vastaisikaan kauneusihanteita. Siinä ei ole käsitteenä kyse painonhallinnasta, hyvinvoinnista tai fyysisestä terveydestä. Se ei ota kantaa siihen, millaiset elämäntavat ovat terveellisiä tai epäterveellisiä. Se ei myöskään liity itsensä rakastamiseen tai positiiviseen asenteeseen.

Nykyaikainen kehopositiivisuus ja siitä käytetty nimitys (engl. body positivity) saivat alkunsa 1990-luvulla, kun Yhdysvalloissa perustettiin The Body Positive -järjestö. Suuren yleisön tietoon kehopositiivisuus nousi 2010-luvulla. Sen aihetunniste  #kehopositiivisuus on suosittu sosiaalisessa mediassa. Käsite on sosiaalisessa mediassa myös osittain kaupallistunut.”

Ei kiitos leivoksille

Mitä sanoo puolestaan kirjallisuus naiskehosta? Minna Rytisalon kehutussa Jenny Hill -kirjassa (WSOY 2023) mainitaan kehopositiivisuus seuraavasti:

”Kun näkee ihanan leivostarjottimen, pitää sanoa, että mulla tässä kuussa onkin sokerilakko voi ei. Treffeillä ei voi ottaa pastaa vaan pitää valita salaatti ja koko elämän kaikilla dinnereillä täytyy aina jättää lautaselle vähintään puolet. Maailman silmissä kaikkein, kaikkein ihailtavin on se nainen, joka mahtuu häämekkoonsa vielä 20 vuoden avioliiton jälkeenkin ja siinäpä sitä on jokatytön goals todellakin eikä siinä mitkään kehopositiivisuusliikkeet auta.”

Kuvia nuorille

Yksi nuorten suosituimmista sosiaalisen median kanavista on nykyisin Instagram. Hain termillä kehopositiivisuus kuvia sieltä. Esiin rävähti melkein pelkästään kuvia lihavista 30–40-vuotiaista naisista uima-asuissa tai normivaatteissa, usein provokatiivisissa asennoissa. Mukaan tuli pari kuvaa laihoista miehistä ja yhdestä pienestä koirasta.

Kapea kuva (nais)vartalon kehopositiivisuudesta ei tue ollenkaan käsitettä, jonka mukaan kaikenlaiset kehot pitäisi hyväksyä luonnossa ja kuvissa. Esimerkiksi sellaiset, joissa näkyy jokin vamma tai erilainen seksuaalinen suuntautuminen.

Onneksi hakemalla löytää muutakin: kannattaa tutustua Instassa esimerkiksi bloggaaja Pinja Eskolan Kynäniekkaan.

Tuula Silvonen, kirjoittaja on Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen