Blogi

  • Terve vai sittenkin sairas?

    Kuva on tehty tekoälyn avulla.

    Luuletko olevasi terve? Siinä tapauksessa et ilmeisesti ole lukenut päivän lehtiä, seurannut nettikeskusteluja etkä katsonut televisiota viime aikoina.

    Jos aamulla herätessäsi pidät itseäsi vielä terveenä, iltaan mennessä sinun on todennäköisesti osoitettu olevan väärässä, tai ainakin epäilyksen siemen on kylvetty mieleesi.

    Heti aamutuimaan luet ruudulta tai printtilehdestä, että närästys voi olla syövän oire, ja on syytä hakeutua pikimmiten lääkärille. Sinua alkaa välittömästi närästää. Tai että uusin tutkimustieto osoittaa tofun olevan epäterveellistä. Ähkäiset, koska aloit laittaa tofua leivän päälle kinkkuleikkeen sijasta.

    Ruokaostoksilla käydessäsi et pääse kassalle näkemättä kissan kokoisia lööppiotsikoita, jotka pauhaavat uusista terveysuhista. Varo tätä! Vältä sitä! Et kai vaan tee näin? Nielaiset, koska et varo etkä vältä, ja teet juuri niin – joka päivä.

    Kun illalla avaat television, sama jatkuu. Apua, mikä tauti! Poistakaa kasvaimeni! Jalkapaiseklinikka. Sairas nuoruus. Kysy lääkäriltä. Elämäni yhden keuhkon varassa. Taisteluni riippuvuutta vastaan. Syöpäni löydettiin vasta, kun oli jo liian myöhäistä. Tässä vaiheessa tunnet olosi jo melko lannistuneeksi ja vietät loppuillan googlailemalla eri sairauksien oireita. Löydettyäsi monta osumaa siirryt keskiyöllä netin keskustelupalstoille lukemaan sairastuneiden kokemuksia. Ei olisi pitänyt, sillä sinua ei enää nukuta, ja pyörit sängyssä monta tuntia ahdistuneena. Aamulla heräät umpiväsyneenä ja elämä tuntuu raskaalta taakalta.

    Huolestuminen on addiktoivaa

    Joka päivä törmäämme niin moneen erilaisista terveysuhkista kertovaan kohu-uutiseen ja huolestuttavaan tutkimustulokseen, että vain paksunahkaisimmat meistä voivat huitaista ne hymähtäen pois mielestään: ”Hui hai, so what? Ei koske minua, ei ole minun murheeni.”

    Me muut sen sijaan jäämme miettimään, pitäisikö asiasta huolestua. Minäkin, melko usein, etenkin jos satun olemaan stressaantunut. Vaikka yritän ajatella myönteisesti ja olla huolestumatta.

    Epävarmoina aikoina, kun maailma muuttuu kaoottiseksi sotien, kulkutautien tai vaikkapa työttömäksi joutumisen takia, mielenterveydellemme olisi hyväksi saada huonojen uutisten vastapainoksi jotain positiivista ajateltavaa. Jotain, joka vahvistaisi meitä ja auttaisi meitä säilyttämään joustavuutemme, psyykkisen selviytymiskykymme ja suhteellisuudentajumme. Jotain, joka toisi hymyn kasvoillemme.

    Mutta ei, me emme aina toimi niin loogisesti. Me luemme huonoja terveysuutisia, kuuntelemme terveysaiheisia podcasteja ja pohdimme, mikä kaikki voi mennä pieleen, ja miltä tuntuisi olla parantumattomasti sairas. Ja lähdemmekö täältä pitkään ja tuskallisesti kituen vai onnekkaasti saappaat jalassa.

    Huolestuneena oleminen on niin tuttua ja tavallaan turvallista, että monet meistä eivät osaa olla ilman sitä. Joillekin ihmisille ahdistuneisuus ja sisäinen paine voi jopa olla edellytys sille, että he tuntevat olevansa elossa. Onko se enää tervettä? En osaa sanoa. Mutta se saattaa joskus olla tarkoituksenmukaista. Se saattaa olla se pimeä käyttövoima, joka työntää heitä eteenpäin.

    Leena Koskenlaakso on Terveystoimittajat ry:n puheenjohtaja


  • HUS kaipaa parempaa johtamista

    Ovatko lääkärit parhaita johtamaan 28 000 terveydenalan ammattilaisen HUSia? Kuva on tehty tekoälyn avulla.

    Helsingin ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä räväytti uutispommin tämän vuoden elokuussa ilmoittamalla aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvottelut.

    Elokuun tiedonannossa todettiin, että säästämistavoite vuodelle 2025 on peräti 140 miljoonaa euroa. Neuvottelun piiriin kuuluu noin 28 000 henkilöä.

    ”Vuoden 2025 talousarviokehys ja siihen sisältyvä noin 140 miljoonan sopeutustarve eivät jätä meille vaihtoehtoja. Nyt säästöjä on valitettavasti haettava laajasti myös henkilöstöstä”, sanoo talousjohtaja Jari Finnilä HUS-tiedotteessa 15.8.2024.

    HUS on viime vuosina ollut taloudellisessa syöksykierteessä: 2022 tappiota yhteisöön kirjattiin 119,1 miljoonaa, 2023 tilit olivat punaisella 111 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle oli ennustettu 38,6 miljoonan euron negatiivinen tulos. HUSista ennakoidaan kuitenkin, että tämänhetkisen arvion mukaan tulos on tänä vuonna peräti noin 70 miljoonaa euroa pakkasella.

    Huh, huh!

    Yritysmaailmassa tuollaisella tuloksenteolla melkoisen moni ammattilainen saisi niin sanotusta johtoryhmästä kenkää.

    Lääkärivetoisessa HUSin johdossa kahvikestit ilmeisesti sen kuin jatkuvat samalla kokoonpanolla tulevanakin vuonna.

    Tätä blogia kirjoittaessani Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva sai potkut vain kuuden hävityn ottelun jälkeen. Heikko menestys kentällä nimittäin alkoi näkymään myös Suomen Palloliiton kassassa, toki ei nyt ihan miljoonatappioina vielä.

    Tulos tai ulos. Pitäisiköhän HUS -nimisessä seurassa alkaa pohtimaan pääkäskijän ja johdon vaihtoa? Asia nousee aika ajoin esille, mutta mikään ei lopulta muutu. Olisiko nyt jo aika vaihtaa johdon kokoonpanoa?

    Alamäessä johtajuus punnitaan. Liian harvoin hyvää johtamista arvostetaan, yleisesti sitä ei ainakaan tapahdu sairaalamaailmassa.

    ”HUS on kyvytön arvioimaan omaa toimintaansa kokonaisuutena. Sen eri yksiköt suunnittelevat muutoksia laput silmillä, eikä kukaan ota vastuuta koko HUSista”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen marraskuun 15. päivänä kirjatussa tiedotteessaan.

    Onko HUS-johdossa liikaa älykkäitä ja hyviä lääkäreitä, mutta ei lainkaan liiketoimintaosaamista ja vielä vähemmän johtamistaitoja? En tiedä, mutta taloudellinen tulos on ainakin heikko. Siitä on maallikonkin helppo tehdä johtopäätöksiä: vihkoon on mennyt.

    Luulenpa, että HUSia johtavien lääkärien on todella vaikeaa nostaa kättä virheen merkiksi. Se olisi noloa.

    Vielä elokuussa HUS antoi julkisuudessa ymmärtää, että irtisanomiset eivät kohdistu hoitohenkilökuntaan.

    ”Esityksessä ei ole rajattu pois millään tavalla toimintoja tai ammatti- tai henkilöstöryhmiä. Pyrimme välttämään ensisijaisesti välitöntä potilastyötä tekeviä henkilöitä”, lääkäri ja HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoi Ylen uutisessa 16.8.2024.

    Mikä takaa, että lääkäri on paras johtamaan 28 000 työntekijän organisaatiota?
    Neuvottelutuloksien jälkeen saimme marraskuussa 2024 kuulla uusia, ei ehkä niin yllättäviä uutisia: suurin osa irtisanomisista kohdistuu hoitohenkilökuntaan!

    ”Lisäksi tämä osuu nyt rajusti hoitajiin, vaikka työnantaja aluksi väitti muuta. Jos HUS toteuttaa muutoksensa yt-neuvotteluiden mukaisesti, syntyy ennennäkemätön härdelli”, Tehyn Millariikka Rytkönen jatkaa tiedotteessaan 15.11.2024.

    Luonnollisesti HUS viestii, että potilasturvallisuutta ei uhata. Uskoo, ken uskoo.

    Jari Kostiainen on Terveystoimittajat ry:n sihteeri.


  • Huonot psykoterapeutit pitäisi voida tunnistaa

    Sanna-Kaisa Hongiston kirja ’Mitä terapiassa tapahtuu?’ löytyy nyt myös kirjakaupoista.

    Kun kirjoitin psykoterapiasta tietokirjaa Mitä terapiassa tapahtuu? (Nemo, 2023), kuulin paljon tarinoita hyvistä ja onnistuneista terapioista, mutta noin 30 haastattelemastani henkilöstä yllättävän moni oli kohdannut myös outoja psykoterapeutteja.

    Eräs terapeutti oli antanut erikoisen vaikutelman muun muassa kieltämällä heti kättelyssä kahvinjuonnin. Toinen oli soitellut ensikäynnin jälkeen perään ja yritti laskuttaa ylimääräistä, kun asiakas päätti jatkaa terapeutin etsintää.

    Molemmat olivat muodollisesti päteviä psykoterapeutteja. Vaikka haastattelemani henkilöt eivät päätyneet heille pitkään terapiaan, luultavasti moni muu päätyi. Ehkä he saivat apua, ehkä eivät.

    Kirjaa tehdessäni sain yllätyksekseni selville, että Suomessa ei kerätä tietoa esimerkiksi Kelan tukemien psykoterapioiden onnistumisesta. Mihinkään ei kerry tietoa edes siitä, jos asiakkaat yleisesti vaihtavat pois jonkun terapeutin vastaanotolta. Jos räikeitä laiminlyöntejä ei satu, taitamaton tai vuorovaikutustyyliltään haitallinen psykoterapeutti voi luultavasti jatkaa uraansa vuosikymmeniä.

    Tutkimuksista tiedetään, että yleisesti psykoterapia auttaa valtaosaa siellä käyvistä. Mikään taho ei kuitenkaan seuraa sitä, kuinka moni pettyy terapiaansa, kokee terapiasta haittaa tai selviytyy sen turvin vain hetken. Terapia-asiakkaita haastatellessani minua yllätti se, kuinka moni oli joutunut käymään elämänsä aikana useamman psykoterapiajakson.

    Nykyisellään järjestelmä nähdäkseni suojaa paremmin psykoterapeutin oikeutta harjoittaa ammattiaan kuin asiakkaan oikeutta hyvään terapiaan. Psykoterapeuttien toimintaa valvoo Valvira, ja asiakkaat voivat valittaa psykoterapeuteista Aluehallintovirastoon. Haastattelemistani henkilöistä kukaan ei ollut valittanut. Useampi oli käynyt vuosien tehottoman terapian.

    Miksi valitus jää tekemättä? Usein todennäköisesti siksi, että asiakas on haavoittuvassa asemassa, eikä jaksa. Läheskään aina asiakas ei myöskään ole varma siitä, oliko terapeutin käytös epäasiallista tai terapiaan kuulumatonta. Hänelle ehkä jäi vain outo tunne. Sellaisesta ei oikein voi valittaa.

    Todennäköisesti viranomaisten tietoon päätyvät vain räikeimmät tapaukset, kuten terapeuttien vakavat päihdeongelmat tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Psykoterapia on kuitenkin sen luonteista hoitoa, että myös paljon lievemmillä terapiasuhteen ongelmilla on väliä.

    Todennäköisesti terapia-asiakkaat myös syyttävät itseään liikaa siitä, jos he eivät saa terapiasta toivomaansa hyötyä. Yleisesti puhutaan liian vähän siitä, että jos terapia ei toimi, syy voi olla myös terapeutissa. Terapeuttia saa vaihtaa, mutta se on oma prosessinsa. Vaihtaminen tuntuu asiakkaasta todennäköisesti hyvin työläältä, kun hän on vihdoin löytänyt vapaan terapeutin.

    Kela-psykoterapeuttien joukosta pitäisi voida tunnistaa ne harvat, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet eivät anna riittäviä eväitä ammatissa toimimiseen.

    Järjestelmä luottaa nyt liikaa psykoterapeuttien koulutusseulaan: vaatimuksiin pitkästä sote-alan taustakoulutuksesta, työkokemuksesta, oman psykoterapian käymisestä ja psykoterapeuttikoulutuksesta. Seula on kieltämättä tiukka, mutta tekemieni haastattelujen perusteella ei selvästikään aukoton.

    PS. Kela-kuntoutuspsykoterapiat maksavat joka vuosi enemmän – tällä hetkellä yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole mahdoton summa, kun ottaa huomioon esimerkiksi sen, että tuoreen uutisen mukaan Kela maksaa etuuksia jo yli 1,7 miljardia euroa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella.

    Nämä kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2010 alkaen yli 700 miljoonaa. Suurin kuluerä ovat työkyvyttömyyseläkkeet. Olisi tärkeää, että kaikki psykoterapiakuntoutuksesta hyötyvät saisivat sitä ajoissa, jotta mahdollisimman monen työkyvyttömyys voitaisiin estää.

    Sanna-Kaisa Hongisto on Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.


Onko sinulla mielessäsi jokin terveyteen liittyvä aihe, josta haluaisit kirjoittaa blogitekstin? Julkaisemme mielellään jäsenten kirjoituksia blogissa.

Toimi näin

Rajaa aihe ja kirjoita siitä noin 3 000−3 500 merkkiä pitkä teksti. Suosi lyhyitä kappaleita. Tekstiä muokataan tarvittaessa. Lähetä valmis teksti osoitteeseen sihteeri@terveystoimittajat.fi. Kirjoittajasta toivotaan saatavaksi myös lyhyt esittelyteksti.