Ajankohtaista

  • Vielä ehtii ilmoittautua!

    Jari Kostiainen

    Ajankohtaista asiaa sydänterveydestä 10.11.

    Aika: tiistai 10.11.2026 klo 16.00–17.30

    Paikka: Hotelli Scandic Grand Central Helsinki, Vilhonkatu 13, 00100 Helsinki

    Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura kutsuvat Terveystoimittajat ry:n jäsenet keskustelemaan sydänterveyden ajankohtaisista kysymyksistä sekä siitä, millaisia ratkaisuja Sydänliitto ja alan asiantuntijat odottavat seuraavalta hallitukselta.

    Tilaisuudessa tarjotaan kahvia ja pientä purtavaa.

    Ilmoittautuminen

    Pyydämme ilmoittautumaan sähköpostitse viimeistään maanantaina 2.11.2026 osoitteeseen mikko.pousi@sydanliitto.fi

    Ilmoitathan mahdolliset erityisruokavaliot ilmoittautumisen yhteydessä.

    —————————————————————————————————–

    Vierailu ”hammaslääkäritehtaalle” 24.11.

    Miten HUSin ”hammaslääkäritehdas” toimii? 

    Miten hammaslääkärikandeja koulutetaan opiskeluvaiheessa tulevaan Helsingissä? Mitä kaikkea he viiden vuoden aikana käyvät läpi? Mitä heiltä vaaditaan ennen kuin oikeudet myönnetään, ja myönnetäänkö ne kaikille?

    Nyt meillä on harvinainen tilaisuus päästä kuulemaan ja näkemään paikan päällä, miten kaikki toimii hammasklinikalla, ja miten iso joukko ammattilaisia pyörii opetuksen tukena.

    Aika: tiistai 24.11.2026 klo 16.30–18.00

    Paikka: HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikkö, Haartmaninkatu 1 A, 2. kerros, 00290 Helsinki

    Ilmoittautuminen

    Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 13.11. sähköpostitse osoitteeseen sihteeri@terveystoimittajat.fi

    Ilmoitathan mahdolliset erityisruokavaliot ilmoittautumisen yhteydessä.

  • Piikkiä ja palvelua lähiapteekista

    Jari Kostiainen

    Apteekeista on apua Suomen kuormittuneelle terveydenhuollolle. Jo nyt liki puolet apteekeista tarjoaa rokotuksia – influenssakaudella palvelu on ollut enemmänkin kuin tervetullut.

    Mikä sen helpompaa: napata influenssarokote apteekin hyllyltä ja saada samalla farmaseutti tai proviisori tuikkaamaan piikin käsivarteen. Mukaan tarvitaan vain kuvallinen henkilöllisyystodistus, usein ei edes ajanvaraus ole tarpeen. Netistä voi hyvin tsekata etukäteen, rokottaako lähiapteekki ja pitääkö aika varata.

    Apteekkariliiton mukaan palveluun ovat tarttuneet riskiryhmäläisetkin, jotka saisivat influenssarokotteen maksutta omassa terveyskeskuksessaan. Helppous ja nopeus ovat painaneet vaakakupissa enemmän kuin noin viidenkympin hinta.

    Rokotuksia on apteekeissa saanut jo puolitoista vuotta ja sitä varten farmaseutit ja proviisorit on myös koulutettu. Henkilökunta on ottanut uuden palvelumuodon hyvin vastaan, sillä se tarjoaa vaihtelua työhön.

    Palvelukirjoa voisi laajentaa

    Influenssarokotteen lisäksi apteekeista voi saada korona-, puutiaisaivokuume-, pneumokokki-, vyöruusu-, hepatiitti-, jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotuksia sekä matkailijan tarvitsemia tai muita erikoisrokotteita. Apteekki hoitaa osaan reseptin, joihinkin asiakas hankkii sen itse.

    Suurin osa apteekeista saatavista rokotteista ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten ne joutuu joka tapauksessa itse maksamaan. Rokotuksia ei anneta lapsille eikä nuorille.

    Helsingin Arabianrannan apteekkari Janne Mikkola toteaa Apteekkariliiton uutiskirjeessä, että apteekkien terveyspalveluja voitaisiin vielä lisätä. Hyvinvointialueille kuuluvia rokotusohjelman rokotteita voisi olla tarjolla apteekeissa ja piikittää myös ikääntyneitä ja riskiryhmäläisiä maksutta, jos alueet korvaisivat rokotteet ja pistämiset apteekeille.

    Lisäksi koulutettu henkilökunta voisi antaa muun muassa lääkepistoksia. Apteekit taipuisivat myös pienien vaivojen hoitamiseen, kuten silmä- ja virtsatietulehduksien.

    Lääkitykseen liittyvien palvelujen lisäksi apteekista saa tukea esimerkiksi astman ja diabeteksen omahoitoon sekä tupakasta vieroitukseen. Arvokasta on sekin, että apteekista löytyy aina tärkeitä neuvoja ja kuuntelevia korvia.

    Tarja Västilä, hallituksen jäsen

  • Ilmoittaudu nyt selkokieliwebinaariin ja Työterveyslaitoksen vierailulle!

    Jari Kostiainen

    Selkokieliwebinaari

    Miten kirjoittaa niin, että mahdollisimman moni ymmärtää? Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Tämä kielimuoto on suunnattu sellaisille lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä. Selkokielen tarvitsijoita on noin 14 prosenttia Suomen asukkaista.

    Kouluttaja Tuija Takala on Stadin ammatillisen oppilaitoksen (Stadi AO) opettaja. Hän on saanut Seesam-palkinnon selkokirjallisuuden edistämisestä ja hänet on valittu vuoden äidinkielen opettajaksi.

    Tule opettelemaan selkokielen mahdollisuuksia kokeneen kouluttajan johdolla. Saat käytännön vinkkejä ja oivalluksia, joita voit hyödyntää heti omassa viestinnässäsi ja työssäsi.

    Takala on myös selkokirjailija, jolta on ilmestynyt selkoromaaneja, -runokirjoja ja -novelleja. Lisäksi hän on mukauttanut selkokielelle esimerkiksi Minna Canthin novelleja, Aleksis Kiven Kullervon ja Enni Mustosen Paimentytön.

    Aika: tiistaina 6.10. klo 16.00–17.00 (huom. päivä on siis tiistai, ei keskiviikko kuten jäsenkirjeessä mainittiin)

    Kouluttaja: Tuija Takala

    Paikka: Teams

    Ilmoittautuminen: 5.10. klo 12.00 mennessä sihteeri@terveystoimittajat.fi

    VIERAILU TYÖTERVEYSLAITOKSELLE 27.10.

    Meidät on kutsuttu vierailemaan Työterveyslaitoksella Käpylässä lokakuun lopulla.

    Aika: tiistaina 27.10. klo 15.30–17.00

    Paikka: Työterveyslaitoksen päätoimipiste, Panuntie 6, 00620 Helsinki

    Luvassa on mielenkiintoista kuultavaa:

    Tutkimusprofessori Annina Ropponen avaa tutkittua tietoa naisvaltaisten toimialojen terveydestä ja työkyvystä.

    Tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen kertoo, miten tekoälyratkaisut voivat auttaa parantamaan työaikojen suunnittelua sekä vuorotyöntekijöiden terveyskäyttäytymistä ja unettomuuden hoitoa.

    Lisäksi viestintäpäällikkö Päivi Lehtomurto esittelee Työterveyslaitoksen muita terveysaiheita ja asiantuntijoita.

    Mukaan mahtuu 12 ensiksi ilmoittautunutta.

    Ilmoittautumiset sihteeri@terveystoimittajat.fi viimeistään torstaina 22.10. Ilmoitathan samalla mahdollisista ruokarajoituksista kahvitarjoilua varten.

  • AI-JATKOWEBINAARI 23.9. – koulutus muutettu ilmaiseksi

    Jari Kostiainen

    Koulutuksessa tutustumme ChatGPT-sovelluksen uusimpiin ominaisuuksiin ja versioihin sekä sen eroavaisuuksiin verrattuna Copilotiin ja Claudeen.

    Lainsäädäntöön on myös tullut uudistuksia, ja saamme lyhyen katsauksen EU AI Actiin. Rakennamme yhdessä GPT-botin ja katsomme, miten projektikansiot ja yksilöintiominaisuudet helpottavat tekoälyn käyttöä toimittajan työssä.

    Vertailemme myös, millaisia työsuorituksia tekoälyagenttien avulla on nykyisin mahdollista tehdä, ja miten voit helposti hankkia itsellesi tärkeää tietoa sinulle merkityksellisistä lähteistä ajastustoiminnon avulla.

    Aika: keskiviikkona 23.9. klo 15.00-16.30

    Paikka: Teams

    Kouluttaja: Riina Kruut

    Ilmoittautuminen: 22.9. mennessä sihteeri@terveystoimittajat.fi

    Kesto: 90 min.

    Hinta: 0 euroa – parhaat koulutukset eivät aina maksa mitään.

    Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen koulutusta. Mikäli et pääse osallistumaan webinaariin reaaliajassa, sen tallenne on katsottavissa myös myöhemmin puolen vuoden ajan sinulle parhaiten sopivana ajankohtana. Webinaarin hinta veloitetaan ilmoittautuneilta jälkikäteen laskulla.

  • Hoitoon vain paksulla lompakolla?

    Jari Kostiainen

    Hallituksen budjettiesityksen mukaisesti julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tulossa paljon korotuksia vuonna 2027, vaikka kaikilla pienituloisilla kansalaisilla ei ole niihin varaa. Kuten Lääkäriliitto 31.8. kannanotossaan toteaa, hoitopäätösten tulee perustua lääketieteellisen hoidon tarpeeseen, ei potilaan pankkitilin saldoon.

    Jos hallituksen budjettiesitykseen sisältyvät julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset hyväksytään eduskunnassa, terveyskeskusmaksuja voidaan korottaa jopa 20 prosentilla vuoden 2027 alusta alkaen.

    Poliklinikkamaksuja, päiväkirurgian maksuja sekä suun terveydenhuollon maksuja korotetaan 10 prosentilla, ja sen lisäksi uusia maksuja voidaan alkaa periä erityistutkimuksista sekä leikkauksista ja muista toimenpiteistä.

    Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

    Tähän asti työttömät, eläkeläiset ja muut pienituloiset kansalaiset, joilla ei ole varaa maksaa yksityislääkärille pääsystä, ovat voineet luottaa siihen, että julkisella puolella heidän vaivansa tutkitaan ja hoidetaan − edellyttäen, että ruuhkaiseen terveyskeskukseen onnistuu saamaan ajan tai joku kuljettaa päivystyspoliklinikalle. Mikäli erityistutkimukset tai muut toimenpiteet todetaan tarpeellisiksi, niiden maksut ovat olleet kohtuullisia.

    Suomessa ei ole tarvinnut Amerikan malliin jännittää sitä, onko jatkotutkimuksiin tai leikkaukseen varaa, vai johtaako se henkilökohtaiseen taloudelliseen katastrofiin. Nyt tilanne uhkaa kuitenkin muuttua.

    Jos ihmisellä ei ole varaa maksaa korotettuja asiakasmaksuja, hän ei mene lääkäriin vaan sinnittelee kotona, jolloin vaiva voi pahentua ja tilanne eskaloitua. Terveyskeskusmaksuja on jo nyt ulosotossa valtava määrä. Ja jos jatkotutkimukseen pääsyä välttelee siksi, että se maksaisi liikaa, oikea diagnoosi jää tekemättä ja potilaan piina jatkuu.

    Asiakasmaksujen korotukset ovat arvovalinta. Pystyvätkö työterveyshuollon palveluiden varaan tuudittautuneet päättäjät mieltämään, miltä elämä näyttää niille kansalaisille, jotka eivät ole yhtä onnekkaassa asemassa?

    Pankkitilin saldo ei saa ratkaista

    Kuten Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita toteaa hallituksen viimeiseen budjettiriiheen 31.8. suunnatussa Lääkäriliiton kannanotossa, asiakasmaksujen korotuksista ja uusista tutkimus- ja toimenpidemaksuista tulee luopua.

    Lääkäriliiton mukaan hoitopäätösten tulee perustua lääketieteellisen hoidon tarpeeseen, ei potilaan pankkitilin saldoon. Maksut lisäävät hoidon viivästymistä, vähentävät perus- ja ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä sekä kasvattavat terveyseroja.

    Sitäkö me haluamme? Ei kiitos, sanon minä.

    Huom. Kuva tehty tekoälyllä.

    Leena Koskenlaakso, Terveystoimittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja