Blogi

Terveystoimittajat ry kokoaa yhteen terveysaiheita seuraavat toimittajat ja viestintäalan ammattilaiset. Jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, kehittää osaamista ja saada ajankohtaista tietoa terveysaiheista.

Uusia näkökulmia ja ajankohtaisia aiheita

Moni Terveystoimittajat ry:n jäsen on löytänyt yhdistyksen kollegan suosituksesta. Näin kävi myös itselleni: kuulin yhdistyksestä samassa toimituksessa työskennelleeltä kollegaltani, joka kannusti liittymään jäseneksi.

Jäsenistö koostuu niin toimituksissa, viestintätehtävissä kuin freelancetoimittajina työskentelevistä, jotka seuraavat pitkäjänteisesti terveysaiheita. Jäsenyys auttaa pysymään ajan hermolla alan kehityksestä ja tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden kanssa.

Vaikka oma työni on muuttunut toimitustyöstä viestintään, Terveystoimittajien jäsenyys on tarjonnut uusia näkökulmia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin aiheisiin. Jäsen saa säännöllisesti tiedotteita ja kutsuja kiinnostaviin tilaisuuksiin, joissa käsitellään ajankohtaisia teemoja ja alan ilmiöitä.

Verkostoitumista, tapahtumia ja koulutusta

Yhdistyksen tapahtumissa tapaa tutkijoita ja asiantuntijoita, joilta voi kysyä kasvokkain tuoreimmat näkemykset mitä monipuolisimmista aiheista. Tänä syksynä olemme vierailleet esimerkiksi Apteekkariliitossa keskustelemassa apteekkialan tulevaisuudesta. Keväällä vierailimme Duodecimin toimituksessa kuulemassa, miten Käypä hoito -suositukset syntyvät ja mikä niiden merkitys on suomalaiselle terveydenhuollolle.

Myöhemmin syksyllä on luvassa vierailu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä keskustelutilaisuus terveysjournalismista. Tällaiset kohtaamiset tuovat uusia ideoita ja syventävät jäsenistön osaamista.

Syksyn ohjelmassa on myös jatkokurssi tekoälyn hyödyntämisestä toimittajan työssä sekä koulutusta arkaluonteisista terveysasioista kirjoittaville. Jäsenille on tarjolla myös muuta ohjelmaa: tänä vuonna on päästy taidenäyttelyyn ja Syntinen Helsinki -kävelykierrokselle, ja loppuvuodesta ohjelmassa on pikkujoulut.

Lisäksi jäsenillä on mahdollisuus hakea Maimu Halosen rahastosta tukea ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat etuja, jotka kannattaa hyödyntää.

Vinkkaa jäsenyydestä kollegalle

Moni toimituksissa ja viestintäalalla työskentelevä ei välttämättä tunne yhdistystä. Siksi jäsenyydestä ja sen tuomista eduista kannattaa kertoa terveysaiheita seuraaville kollegoille.

Kiinnostuitko? Lue lisää ja liity mukaan Terveystoimittajat ry:n jäseneksi: https://terveystoimittajat.fi/jaseneksi/

Keskittymisvaikeuksien taustalla ei aina ole sairautta tai oireyhtymää. Tarkkaamattomuuden oireet voivat aiheutua myös henkilöön ulkopuolelta kohdistuvista paineista, esimerkiksi arjen kiireisyydestä, opiskelun tai työn vaatimuksista tai runsaasta älylaitteiden käytöstä. Jos tilanne jatkuu pitkään, seurauksena voi olla hankinnainen keskittymisvaikeus eli ADD (attention deficit disorder).

Termin ADT esitteli ensimmäisen kerran lääkäri Edward M. Hallowell vuonna 2005. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin julkaisemaan Lääketieteen termit -sanastoon ADD lisättiin vuosi sitten. Sen sanaselitys kuuluu näin: ”Hankinnainen keskittymisvaikeus (lyh. ADT) on käyttäytymismalli, joka syntyy tiuhaan vaihtuvien ärsykkeiden aiheuttamasta aivojen ylikuormituksesta ja jolle on ominaista kyvyttömyys keskittyä yhteen asiaan riittävän pitkäksi aikaa.”

ADT:n oireet muistuttavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD:n oireita mutta ilman ylivilkkautta. Keskittymisen vaikeuden taustalla voi toki olla synnynnäisiä taipumuksia, mutta keskittymisen pettämiseen voivat vaikuttaa monet nykymenoon kuuluvat tekijät, kuten vaatimus olla aina tavoitettavissa ja reagoiminen jokaiseen älypuhelimen plimpahdukseen välittömästi.

Tiuhaan tahtiin vaihtuvat ärsykkeet ylikuormittavat aivoja, niin että yhteen asiaan on mahdotonta keskittyä riittävän pitkäksi aikaa, kun mieleen tupsahtaa jatkuvasti uusia asioita. Nykyään niin muodikas multitaskaaminen eli monen asian yhtäaikainen tekeminen, jatkuvat keskeytykset ja liian vähäinen palautuminen ovat voineet johtaa siihen, että keskittymisestä tulee yhä vaikeampaa.

ADT ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan seurausta arjen pitkäaikaisesta kuormituksesta ja puutteellisesta palautumisesta. Tutkimusnäyttö esimerkiksi älypuhelimien vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin on pitkälti vielä kesken. ADT:stä eroon pääseminen on silti mahdollista ja vaatii omien toimintatapojen muuttamista, rauhoittumista ja mielen joutilaisuutta, tietoista opettelua keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Kuva on tehty tekoälyn avulla.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kehopositiivisuus? Kiitos nyt jo väistyneen helleaallon, jokainen meistä on altistunut melko lailla erilaisten kehojen näkemiselle menneen kesän aikana. Jotkut näyt miellyttävät, toiset mietityttävät. Erityisesti muiden kehoissa – mutta välillä omassakin.

Kunnioitusta kaikenlaisille kehoille

Kehopositiivisuus käsitteenä juontaa 1960-luvulle. Wikipediasta löytyy kattavasti tietoja termistä:

”Kehopositiivisuus on yhteiskunnallinen liike, jonka tavoitteena on saada kaikenlaisille kehoille tasa-arvoisesti kunnioitusta ja oikeuksia.”

Kehopositiivisuuden avulla pyritään parantamaan marginalisoitujen ja syrjittyjen kehojen, kuten lihavien, vammaisten ja transihmisten ihmisoikeuksia. Kehopositiivisuudessa on kyse ihmisen oikeudesta siihen, että hänen kehonsa saa kunnioitusta, vaikka ei vastaisikaan kauneusihanteita. Siinä ei ole käsitteenä kyse painonhallinnasta, hyvinvoinnista tai fyysisestä terveydestä. Se ei ota kantaa siihen, millaiset elämäntavat ovat terveellisiä tai epäterveellisiä. Se ei myöskään liity itsensä rakastamiseen tai positiiviseen asenteeseen.

Nykyaikainen kehopositiivisuus ja siitä käytetty nimitys (engl. body positivity) saivat alkunsa 1990-luvulla, kun Yhdysvalloissa perustettiin The Body Positive -järjestö. Suuren yleisön tietoon kehopositiivisuus nousi 2010-luvulla. Sen aihetunniste  #kehopositiivisuus on suosittu sosiaalisessa mediassa. Käsite on sosiaalisessa mediassa myös osittain kaupallistunut.”

Ei kiitos leivoksille

Mitä sanoo puolestaan kirjallisuus naiskehosta? Minna Rytisalon kehutussa Jenny Hill -kirjassa (WSOY 2023) mainitaan kehopositiivisuus seuraavasti:

”Kun näkee ihanan leivostarjottimen, pitää sanoa, että mulla tässä kuussa onkin sokerilakko voi ei. Treffeillä ei voi ottaa pastaa vaan pitää valita salaatti ja koko elämän kaikilla dinnereillä täytyy aina jättää lautaselle vähintään puolet. Maailman silmissä kaikkein, kaikkein ihailtavin on se nainen, joka mahtuu häämekkoonsa vielä 20 vuoden avioliiton jälkeenkin ja siinäpä sitä on jokatytön goals todellakin eikä siinä mitkään kehopositiivisuusliikkeet auta.”

Kuvia nuorille

Yksi nuorten suosituimmista sosiaalisen median kanavista on nykyisin Instagram. Hain termillä kehopositiivisuus kuvia sieltä. Esiin rävähti melkein pelkästään kuvia lihavista 30–40-vuotiaista naisista uima-asuissa tai normivaatteissa, usein provokatiivisissa asennoissa. Mukaan tuli pari kuvaa laihoista miehistä ja yhdestä pienestä koirasta.

Kapea kuva (nais)vartalon kehopositiivisuudesta ei tue ollenkaan käsitettä, jonka mukaan kaikenlaiset kehot pitäisi hyväksyä luonnossa ja kuvissa. Esimerkiksi sellaiset, joissa näkyy jokin vamma tai erilainen seksuaalinen suuntautuminen.

Onneksi hakemalla löytää muutakin: kannattaa tutustua Instassa esimerkiksi bloggaaja Pinja Eskolan Kynäniekkaan.