Blogi

Omaishoitaja kuuluu siihen hiljaiseen kansanosaan, joka tekee pyyteetöntä työtä rutisematta. Hän ei nouse barrikadeille, vaikka yhteiskunta laveeraa pensselillään omaishoidon hädin tuskin rahoitusraameihin sopivaksi.

Siinä hän makaa omassa vuoteessaan eikä auttamatta pääse ylös eikä liikkeelle. Vieressä on omaishoitaja, jonka silmä on tarkkana liki 24/7. Hoitopaikkaan pääsyä on yritetty onnistumatta. Meneehän se näinkin.

Ensi vuonna omaishoidon tuen vähimmäispalkkio noussee 472 eurosta 530 euroon. Vajaa kuuskymppiä lisää kuussa tuskin lisää aihetta juhlaan. Valtion talousarvioon summa tekee 15 miljoonan lisäloven, mutta valtionavustusta ei korvamerkitä. Hyvinvointialueita kuritetaan, joten voi olla tärkeämpiäkin rahanreikiä kuin omaishoitajuus. Jää nähtäväksi.

Omaishoidon tukea saa noin 62 000 henkilöä eli 1,3 prosenttia aikuisväestöstä. Tukea saavat vain ne, jotka ovat tehneet virallisen sopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Tuen ulkopuolella on kuitenkin arviolta satoja tuhansia omaishoitajia, läheisiään auttavia käsipareja löytyy vielä enemmän. Omaishoitajuus säästää yhteiskunnan varoja miljardeilla.

Vaikka hallitus korottaakin tukea, voi olla, ettei tuen saaja hyödy kuudestakympistä lainkaan. Jos työvoimaviranomaiset katsovat omaishoidon estävän työllistymistä, oikeutta työttömyysetuuteen ei välttämättä ole. Muihinkin etuuksiin tuki saattaa vaikuttaa. Omaishoitajaliitto onkin ehdottanut tuen säätämistä etuoikeutetuksi tuloksi, jotta se ei leikkaisi sosiaalietuuksia.

Omaishoito on myös tasa-arvokysymys, sillä suurin osa omaishoitajista on naisia. Hoivataakka kasvaa ja hyvinvointi horjuu, kun palveluita ei ole hoidettavalle eikä hoitajalle tai niitä ei saa. Moni omaishoitaja ei edes tiedä, että heille kuuluvat säännölliset terveystarkastukset.

Lakisääteisiä vapaapäiviä on vähintään kaksi kuukaudessa. Enhän minä voi tuota ukkoa jättää vieraan käsiin on yksi syy, miksi vapaaseen ei tartuta. Tai kun vapaapäivää lähdetään viettämään, huoli läheisestä on koko ajan läsnä. Soittelin kotiin, kysyin vointia ja annoin ohjeita.

Ajattelumalli on sellainen, että keskiössä on hoidettava. Myös omaishoitaja tarvitsee tukea – sekä vertaistukea että ohjausta palveluihin.

Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 24.11.–30.11.2025 – teemana on Yhdessä enemmän – lisätietoa omaishoitajat.fi

Olin ystäväni kanssa kesälomareissulla, kun jalkaani tuli kävelemistä haittaava vaiva. Ystävä toivoi puolestani, ettei mene kauhean monta viikkoa avun saamiseen.

Tulin kotiin sunnuntaina puoliltapäivin, ja jo alkuillasta saatoin soittaa ystävälleni: hei mahtavaa, kävin lääkärissä, jalka kuvattiin, sain kortisonipistoksen ja olen valmis muutaman päivän päästä koittavaan seuraavaan reissuun. Ystäväni oli äimistynyt.

Arvaatte tietenkin, että kävin työterveyshuollossa. Äimistynyt ystäväni ei käy, sillä hän ei ole sen piirissä.

Kolmen tason terveydenhuoltojärjestelmä, huipulla työterveys

Vaikka olin suunnattoman tyytyväinen, en päässyt eroon ajatuksesta, että tämä on mahdollista vain työsuhteisille. Piti oikein kaivaa esille THL:n Mika Salmisen taannoiset kannanotot.

Yle kertoi huhtikuussa 2022: ”Työterveydestä on tullut Salmisen mukaan tavallaan työssäkäyvien oma perusterveydenhuoltojärjestelmä, joka toimii rinnakkain julkisen perusterveydenhuollon kanssa, mutta kuitenkin suurelta osin yksityisten lääkäriasemien kautta.”

Salmisesta suomalainen työterveyshuolto olisi syytä rakentaa kokonaan uudelleen, osana sote-uudistusta.

Silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) komppasi Salmista twiitissään: ”Suomessa on kolme perustason terveydenhuoltojärjestelmää: 1) maksuton ja jonoton työterveyshuolto, 2) maksullinen ja jonoton yksityissektori, 3) maksullinen ja ruuhkautunut terveyskeskus.” Hän puolsi, kuten aina, omalääkärimallia kaikille – ja sehän kuulostaakin houkuttelevalta.

Tulisiko tilalle eriarvoistavat terveysvakuutukset?

Kesälomamietteisiini saattoi liittyä itsekäs tietoisuus siitä, että oma porttini työterveyshuoltoon ei ole avoin loputtomiin. Mielessä olivat monet tarinat vaikeasta julkiseen perusterveydenhuoltoon pääsystä.

Kaivoin tietenkin esiin myös, kuinka Salmisen avaukseen oli suhtauduttu. Tyrmäys oli tullut isolla rintamalla. Muun muassa EK:n ja STTK:n puolelta tähdennettiin, että työterveyshuolto on erittäin toimiva järjestelmä, joka rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Miksi hyvin toimivaa pitäisi lähteä rikkomaan?

Hyvä argumentti. Toimivaa ei yleensä pidä rikkoa.

Miksi hyvin toimivaa pitäisi lähteä rikkomaan?

Toisaalta Sitrasta Antti Kivelä twiittasi, että kyllä kaikki maksavat työterveyshuollosta. Etu kun on verovapaa työntekijälle ja vähennyskelpoinen yritykselle.

Kiinnostava arvio tuli STM:n johtajalta Liisa Siika-aholta: Jos järjestelmä purettaisiin, osalle – mutta ei kaikille – kuitenkin tarjottaisiin terveysvakuutuksia, ja näin uusi jakolinjoja saattaisi muodostua yritysten sisälle. Myös muun muassa Työterveyslaitoksesta ja tietenkin yksityisiltä lääkäriasemilta tuli vahvoja lausuntoja nykyjärjestelmän toimivuudesta.

Vuosikymmeniä työterveydenhuollosta nauttineena ymmärrän näitä näkemyksiä erittäin hyvin. Samalla kuitenkin mietin, että ehkä niukoiksi sanottuja lääkäriresursseja riittäisi paremmin kaikille, jos työmarkkina olisi yhtenäisempi.

Voitaisiinko siirtyä siilipuolustuksesta avoimeen tarkasteluun?

Minulla ei tietenkään ole selkeää ajatusta siitä, kuinka työterveyshuolto pitäisi järjestää. Sote-uudistuksen toteutus ei sinällään kauheasti kannusta etenemään sen sateenvarjon alla.

Mutta toivoisin, että ainutlaatuiseen työterveyshuoltoomme ja kolmen kanavan perusterveydenhuoltoon ei suhtauduttaisi kuin pyhään lehmään. Että epäilyjen ääneen lausuminen ei saisi aikaan koko rintaman siilipuolustusta. Että asiaa voitaisiin tarkastella avoimin mielin, eri mallien etuja ja haittoja aidosti pohtien.

Sote-sektorin resurssien horjuessa todella toivon, että jostain löytyy tarpeeksi monia, tarpeeksi rohkeita poliitikkoja ja muita vaikuttajia ennakkoluulottomaan tarkastelemiseen. Jaksanko uskoa siihen? Sitä en tiedä.  Mutta tiedän, mitä koskevia avauksia seuraavien eduskuntavaalien alla seuraan.

Terveystoimittajat ry kokoaa yhteen terveysaiheita seuraavat toimittajat ja viestintäalan ammattilaiset. Jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, kehittää osaamista ja saada ajankohtaista tietoa terveysaiheista.

Uusia näkökulmia ja ajankohtaisia aiheita

Moni Terveystoimittajat ry:n jäsen on löytänyt yhdistyksen kollegan suosituksesta. Näin kävi myös itselleni: kuulin yhdistyksestä samassa toimituksessa työskennelleeltä kollegaltani, joka kannusti liittymään jäseneksi.

Jäsenistö koostuu niin toimituksissa, viestintätehtävissä kuin freelancetoimittajina työskentelevistä, jotka seuraavat pitkäjänteisesti terveysaiheita. Jäsenyys auttaa pysymään ajan hermolla alan kehityksestä ja tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden kanssa.

Vaikka oma työni on muuttunut toimitustyöstä viestintään, Terveystoimittajien jäsenyys on tarjonnut uusia näkökulmia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin aiheisiin. Jäsen saa säännöllisesti tiedotteita ja kutsuja kiinnostaviin tilaisuuksiin, joissa käsitellään ajankohtaisia teemoja ja alan ilmiöitä.

Verkostoitumista, tapahtumia ja koulutusta

Yhdistyksen tapahtumissa tapaa tutkijoita ja asiantuntijoita, joilta voi kysyä kasvokkain tuoreimmat näkemykset mitä monipuolisimmista aiheista. Tänä syksynä olemme vierailleet esimerkiksi Apteekkariliitossa keskustelemassa apteekkialan tulevaisuudesta. Keväällä vierailimme Duodecimin toimituksessa kuulemassa, miten Käypä hoito -suositukset syntyvät ja mikä niiden merkitys on suomalaiselle terveydenhuollolle.

Myöhemmin syksyllä on luvassa vierailu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä keskustelutilaisuus terveysjournalismista. Tällaiset kohtaamiset tuovat uusia ideoita ja syventävät jäsenistön osaamista.

Syksyn ohjelmassa on myös jatkokurssi tekoälyn hyödyntämisestä toimittajan työssä sekä koulutusta arkaluonteisista terveysasioista kirjoittaville. Jäsenille on tarjolla myös muuta ohjelmaa: tänä vuonna on päästy taidenäyttelyyn ja Syntinen Helsinki -kävelykierrokselle, ja loppuvuodesta ohjelmassa on pikkujoulut.

Lisäksi jäsenillä on mahdollisuus hakea Maimu Halosen rahastosta tukea ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat etuja, jotka kannattaa hyödyntää.

Vinkkaa jäsenyydestä kollegalle

Moni toimituksissa ja viestintäalalla työskentelevä ei välttämättä tunne yhdistystä. Siksi jäsenyydestä ja sen tuomista eduista kannattaa kertoa terveysaiheita seuraaville kollegoille.

Kiinnostuitko? Lue lisää ja liity mukaan Terveystoimittajat ry:n jäseneksi: https://terveystoimittajat.fi/jaseneksi/