Mennään metsään

Posted on by

Kuva: Pixabay

Koko syksy, jopa tämä kammottavan pimeä marraskuukin – on ollut poikkeuksellinen lämmin. Ei näy lunta missään täällä Etelä-Suomessa. Eikä sitä vielä kaivatakaan! Metsässä voi kävellä vielä mielin määrin.

Metsään menemisellä on monenlaisia terveyshyötyjä – kuten terveystoimittajat tietävät. Lyhyt kävely palauttaa stressistä, parantaa mielialaa sekä koettua terveyttä ja auttaa irtautumaan arjesta plus parantaa esimerkiksi itsetuntoa: https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Miellyttää silmää sekin, mitä näkyy, kun lentokone laskeutuu Seutulaan: metsää! Metsistä on hyötyä yksilölle mutta myös koko Suomelle, kun puhutaan kansantaloudesta. Sitra on tutkinut asiaa ja päätynyt siihen, että Suomi voi säästä jopa satoja miljoonia vuosittain luonnon avulla. kansantautien torjunnassa.

Sitralta selvitys. Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu (Sitran tiedote 29.10.2024), kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.

Tästä syystä tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.

Hyviä pointteja

Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys -selvityksestä, jonka rahoitti tulevaisuustalo Sitra. Selvitystä varten tutkijat kävivät läpi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta.

Tutkimuskirjallisuudesta käy ilmi, että pääsy luontoon muun muassa edistää mielenterveyttä: se suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Tieto on merkittävä, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset inhimillisen kärsimyksen lisäksi. Nuorista jopa neljäsosa kärsii mielenterveyden häiriöistä.

Luontoympäristöt, kuten kaupunkien lähimetsät ja viheralueet, auttavat ehkäisemään myös muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita.

Kansallinen luonto-ohjelma

Jotta luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen hyöty saataisiin laajasti käyttöön, selvityksen kirjoittaneet tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Sen tavoitteena olisi juurruttaa luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Ohjelman valmistelulle arvokasta pohjaa tuovat kokemukset alueellisista ohjelmista, kuten Päijät-Hämeen Luontoaskel terveyteen -ohjelmasta.

”Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on kypsynyt siihen pisteeseen, että voimme laskea taloudellisen arvon luonnon kyvylle pienentää tautitaakkaa. Varovaisenkin arvion mukaan puhutaan suuruusluokaltaan satojen miljoonien eurojen säästöpotentiaalista yhteiskunnalle. Kun julkinen talous kamppailee terveydenhuollon rahoituskriisissä, tarve löytää uusia, kuluja hillitseviä ratkaisuja on suurempi kuin koskaan”, Sitran ohjelmatoiminnon johtaja Lasse Miettinen sanoo.

Vapaalla tyylillä

Metsään mennessä tyyli on vapaa: yksin, yhdessä, koiran tai kissan kanssa. Kuulokkeet päässä tai ilman. Säästä viis – kerrospukeutuminen ja säätiedotuksen tsekkaaminen ennen ulkoilua auttaa.

Itse olen kävellyt tänä syksynä metsässä poikkeuksellisen vähän, johtuen Walker-nimisestä kevytkipsistä oikeassa jalassani. Mutta kävellyt kuitenkin – ja nauttinut etenkin värikkäiden ja kahisevien lehtien määrästä jalkojeni alla.

Jotenkin hellyttävää on ollut. että tultuani kotiin kipsin päällä keikkuu – puiden lehtiä.

Tuula Silvonen on Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

Päätä seinään – vaan mureneehan se edes vähän

Posted on by

Somekanavissa keskustelu terveydestä saattaa aika ajoin mennä melko villiksi.

Voi huokaus, nousenpa taas pinnalle täältä somen syövereistä. Vaikka somen jo tietää, menee ihon alle, kun omaan kuplaan läikkyy ”varmaa tietoa” siitä, että ruokaympyrän suositukset ovat aivan vääristyneet – kyllä kookosrasva ja voi ovat terveyden peruspilareita ja onhan suola ihmiselle sentään tarpeellista!

Tai kun ”uusimmat tutkimustulokset” osoittavat koronarokotteiden kaataneen kansaa kuin heinää ja että koronaan on kuollut nimenomaan nk. piikitettyjä. Että tiede on yliarvostettua ellei peräti saatanasta, se kun kumoaakin aiempia tutkimustuloksiaan koko ajan eikä siis eroa mitenkään syvällisistä somekeskusteluista.

Lisäksihän ”kaikki tietävät”, että lääkkeiden pakkomyynti sekä suuret voitot ovat lääkefirmojen ja korruptoituneiden lääkäreiden ainoa tavoite. Ja on ilman muuta selvää, että medialla on yhteinen agenda. Sitä paitsi mitä vikaa on hiilidioksidissa? Sehän on koko elämän perusta.

Postausten joukkoon ripotelluilla yksittäisillä totuuksilla ”asioista itse selvää ottajien” on kätevää pudottaa oikaisuyritykset. No olihan se sikainfluenssarokotekin! Se opioidikriisi! Se vääräksi todettu tutkimustulos! Se yksi pelotteleva otsikkokin!

Edellä kirjoitettu on ehkä hiukan ilkeästi muotoiltu, mutta mikään ei ole omasta päästä keksittyä. Ehkä tunnistattekin? Kuinka te reagoitte tällaisessa tilanteessa, kun ei tiedä, mistä edes aloittaisi?

Go, Juhani Knuuti, go! Voimia matkaan, Atte Virolainen!

Itse en lähde tuttavien(kaan) somekanavissa noita ”varmoja tietoja” enää kommentoimaan. Joskus yritin, mutta heitin yrityksen hyödyttömänä nurkkaan. Ei se ole minun heiniäni, enkä sitä paitsi halua omilla reaktioillani ruokkia kanavien arvoa algoritmien silmissä. Tunnen suurta kunnioitusta ja arvostusta niitä kohtaan, jotka jaksavat kärsivällisesti, asiallisesti ja toistuvasti oikoa ja perustella. Sekä myöntää, että aina varmaa tietoa ei vain ole. Go, Juhani Knuuti, go! Voimia matkaan, Atte Virolainen!

Tästä sitkeydestä riittää silti mallia meille muillekin, ei ehkä somessa mutta omissa terveystoimittajien kanavissamme. Jatkuva, kärsivällinen toisto, asioiden vielä uudelleen tarkistaminen, suhteuttaminen, perusteleminen. Työarki ei välttämättä aina täytä ihanteita, mutta koko ajan voimme ainakin pyrkiä siihen. Ja vaikka joskus tuntuu, että hakkaamme päätä seinään, niin mahdollisesti seinästä irtoaa murusia, joilla on jokin vaikutus. Parhaassa tapauksessa ne vielä kumuloituvat yhteiskollegiaalisin voimin.

Tukea työhömme saamme onneksi eri tahoilta, esimerkiksi Terveystoimittajien jäseninä: yhdistyksen yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien tapaamisista ja tiedotteista sekä yhteisistä keskusteluista. Näitä keskusteluja saisi olla lisää, niin kasvokkain kuin virtuaalikanavissa. Yhteisöstä kun saa paitsi voimaa myös ajankohtaista tietoa ja faktaa sekä ehkäpä myös neuvoja hedelmälliseen lähestymiseen.

Ja aina voi kirjoittaa blogin! Täällä pääsee ääneen ja saa parhaimmillaan keskustelun liikkeelle. Kynnys on meille jäsenille matala, kunhan unohtaa X:n myrkkytyylin ja luovan suhtautumisen faktoihin.

Seuraavia blogeja odotellessa.

Diana Törnroos on Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

TERVEYSPUHE ON POLARISOITUNUT

Posted on by

Terveys on suosittu kestoaihe mediassa.

Tapa, jolla terveydestä ja sairastumisesta nykyisin puhutaan, on hyvin kahtiajakautunut ja mustavalkoinen.

Julkista keskustelua ja somea seuratessa sekä nettilehtien kommenttipalstoja lukiessa käy nopeasti selväksi, että terveydestä ja hyvinvoinnista puhutaan aiempaa ronskimmin. Vastakkainasettelua ja leimojen iskemistä ei tänä päivänä kaihdeta.

Hyveelliset vastaan paheelliset. Terveysasioista puhuttaessa syntyy usein kaksi vastakkaista leiriä: hyveelliset ja paheelliset. Hyveelliset pitävät huolta itsestään, syövät terveellisesti ja käyvät kurinalaisesti salilla, mutta paheelliset muistuttavat, että myös elämästä nauttiminen on tärkeää. Hyveellisten mielestä se tarkoittaa, että paheelliset haluavat vain löhötä sohvalla kaljaa kitaten, sipsejä ja karkkia ahmien ja lihoen.

Hyveelliset väittävät, että paheelliset tuhoavat terveytensä väärillä valinnoilla ja itse aiheutetuilla sairauksilla. Hyveellisten mielestä paheellisilta puuttuu tahdonvoimaa, muutenhan se ryhdistäytyisivät, tarttuisivat itseään niskasta kiinni ja tekisivät jotain tilanteelleen. Paheelliset valitsevat kuntokuurin sijaan ihmedieetin tai laihdutuspistoksen’.

Poseeraajat ja pöyristyjät. Hyveelliset käyttävät puheessaan kulttuurisodista tutuiksi käyneitä keinoja: hyvesignalointia ja poseeraamista, paheksuntaa ja pöyristymistä. He korostavat mielellään olevansa kunnollisia veronmaksajia, joilla on oikeus kritisoida muiden elämää ja valintoja. ”Minun kovalla työllä ansaitsemiani verorahoja ei saa käyttää kaiken maailman vapaamatkustajien ja laiskurien paapomiseen.” Paheelliset leimaavat sen heti tiukkapipoiseksi öyhöttämiseksi.

Sitä mukaa, kun sote-alan ja julkisten palveluiden rahoitusta leikataan, vastakkainasettelu kärjistyy. Niukkuus ei lisää empatiaa vaan koventaa asenteita.

Niukkuus ei lisää empatiaa vaan koventaa asenteita.

Taistelija vai fatalisti. Sairastuneilla ihmisillä on monenlaisia selviytymisstrategioita. Jotkut tekevät sairastumisestaan projektin, jossa he ottavat uhmakkaan taistelijan roolin. Periksi ei anneta ja se, mikä ei tapa, vain vahvistaa. Toiset taas suhtautuvat asiaan fatalistisesti ja alistuvat tyynesti kohtaloonsa. Heidän mielestään kaikella on tarkoitus, sairaudellakin. Taistelijan vinkkelistä katsottuna tyyni alistuminen on luovuttamista.

On myös ihmisiä, jotka tekevät vammastaan tai kehityksellisestä häiriöstään osan henkilökohtaista brändiään. He eivät koe tarvetta taistella oireitaan vastaan vaan alkavat puhua niistä omana supervoimanaan.

Vaikka sairauksista ja mielenterveyden ongelmista puhutaan entistä avoimemmin, kaunistelevia kiertoilmaisuja käytetään yhä, eivätkä kaikki tabut ole kadonneet. Syöpä ja Alzheimerin tauti ovat esimerkkejä diagnooseista, jotka lyövät helposti polvilleen vahvankin ihmisen ja hänen omaisensa.

Sairauksilla pelottelu myy. Iltapäivälehtien printtiversioita myydään pelottelemalla vanhuksia sairastumisella. Jokaisen marketin kassan vieressä lehtien lööpit kirkuvat uusien sairauksien uhkaa niin kovalla äänellä, että on ihme, etteivät pelokkaat mummot ja papat kupsahda ostosreissullaan silkasta kauhusta.

Koronapandemia sai ihmiset varuilleen ja teki elämästä arvaamattoman tuntuista. Monen perusturvallisuus järkkyi, ja kaikilla se ei ole vieläkään palannut. On sääli, että moni ikäihminen kokee muiden tapaamisen ja sairastumisen riskin edelleen niin suurena uhkana, että eristäytyy mieluummin kotiinsa. Ne, jotka sosiaalisia kontakteja eniten tarvitsisivat, usein välttelevät niitä kaikkein kiivaimmin.

Leena Koskenlaakso Terveystoimittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Maimu Halosen syksyn apurahat jaettu

Posted on by
liitutaulu jossa erilaisia kuvioita

Maimu Halosen rahaston hoitokunta kokoontui torstaina 26. syyskuuta 2024 ja käsitteli apurahahakemuksia. Määräpäivään 31.8. mennessä hakemuksia saapui 10 kpl. Niiden yhteissumma oli 8467,92 euroa. Apurahoja päätettiin myöntää 8 kpl, yhteensä 3450 euroa.

Kaikille apurahaa hakeneille on lähetetty sähköpostiviesti. Lämpimät onnittelut apurahan saaneille!

Apurahoja jaetaan taas keväällä, haku avataan alkuvuodesta ja se päättyy helmikuun lopulla. Tutustu apurahan kriteereihin Jäseneksi-sivulla.

Hae Maimu Halosen apurahaa 31.8. mennessä

Posted on by
liitutaulu jossa erilaisia kuvioita

Maimu Halosen rahaston syksyn apurahahaku on auki. Apurahaa voi hakea jatkokoulutukseen, siihen liittyvään matkaan, tausta- tai koulutusaineistoon tai ammattialan kokousmatkaan.

Hakijan on toimitettava rahastolle määräaikaan mennessä apurahahakemus tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella MHR-apurahalomake.

Toimita hakemus rahaston asiamiehelle sihteeri@terveystoimittajat.fi viimeistään 31.8. 2024. Hoitokunta käsittelee hakemuksia syyskuun kokouksessa.

Lisätietoa apurahasta

Vierailu Orionille 20.5.: Mielenkiintoista tietoa kipututkimuksen huipulta!

Posted on by
Kuva laboratoriosta

Tule tutustumaan kotimaiseen lääkeyhtiöön ja sen täysin uudenlaisiin hoitoihin tähtäävään kipututkimukseen. Tiesitkö, että kotimainen lääkeyhtiömme Orion ei ainoastaan ole lukuisten, tuttujen apteekkituotteiden takana vaan tekee myös merkittävää tutkimustyötä? Erityisinä tutkimuksen painopistealueina ovat kipu ja onkologia.

Orion kutsuu terveystoimittajat tutustumaan ajankohtaiseen kipututkimukseensa ja monipuoliseen toimintaansa maanantaina 20.5. alkaen kello 15.30. Paikkana on Orionin pääkonttori osoitteessa Orionintie 1A, Espoo. Metrolta vie kävellen runsaat kymmenen minuuttia, ja pääkonttorin alueella on autoille hyvät pysäköintimahdollisuudet.

Ohjelmassa:
– Mitä uutta kivunhoidon tutkimuksessa, Orionin tutkimuksen ja tuotekehityksen kipuyksikön vetäjä Heikki Mansikka. Virity aiheeseen lukemalla artikkeli: Orionin kipuyksikkö läpimurron kynnyksellä

– Mitä kaikkea suomalainen lääkeyhtiö tekee ja tutkii + muutama sana lääkkeitä ja ravintolisiä koskevista markkinoinnin eettisistä säännöistä, Orionin viestintäjohtaja Terhi Ormio

– Tutustuminen Orionin tuoreeseen elämysalueeseen Stardustiin

– Lisäksi luvassa keskustelua, pientä tarjoilua sekä Orionin tuotteita kotona tutustuttaviksi

Ilmoittaudu mukaan 10.5. mennessä osoitteessa sihteeri@terveystoimittajat.fi. Vierailu toteutuu, jos mukaan ilmoittautuu määräaikaan mennessä vähintään kymmenen henkilöä.

Lähde vierailulle Novo Nordisk Farmaan 23.4. klo 15–16.30

Posted on by

Ohessa kutsu Novo Nordisk Farman yhteiskuntajohtaja Petra Tirkkoselta. Ilmoittauduthan viimeistään 18.4. osoitteeseen sihteeri@terveystoimittajat.fi. Kerro, tuletko paikan päälle vai osallistutko Teamsilla. Paikan päälle tulijoilta kaipaamme myös tiedon ruokarajoitteista. Tervetuloa mukaan!

**

Hei Terveystoimittajat ry:n jäsen, lämpimästi tervetuloa Novo Nordisk Farma Oy:n vieraaksi tiistaina 23.4. klo 15-16.30. Tapaaminen järjestetään toimistollamme Leppävaarassa (Linnoitustie 6, Säterinportti), mutta osallistua voi myös Teamsilla.

Ohjelmassa on mm. seuraavaa:

  • Diabeteslääkkeiden saatavuus – ajankohtaiset kuulumiset
  • Lihavuuden hoidosta ja uutisia Suomen arkielämän tutkimuksesta
  • Novo Nordisk Suomen yrityskuulumiset
  • Kysymyksiä ja kommentteja

Paikalla ovat Jaakko Linna, Suomen toimitusjohtaja, Tero Saukkonen, lääketieteellinen johtaja sekä Petra Tirkkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja.

Maimu Halosen kevään 2024 apurahat on jaettu

Posted on by

Maimu Halosen rahaston hoitokunta kokoontui torstaina 14. maaliskuuta 2024 ja käsitteli apurahahakemuksia. Määräpäivään 29.2. mennessä hakemuksia saapui 8 kpl. Niiden yhteissumma oli 4 305 euroa. Apurahoja päätettiin myöntää 5 kpl, yhteensä 2 515 euroa.

Kaikille apurahaa hakeneille on lähetetty sähköpostiviesti. Lämpimät onnittelut apurahan saaneille!

Apurahoja jaetaan taas syksyllä, haku aukeaa toukokuussa. Tutustu apurahan kriteereihin Jäseneksi-sivulla.

Yhdistykselle uusi hallitus ja sihteeri

Posted on by

Terveystoimittajat ry:n vuosikokouksessa 26.2.2024 valittiin uusi hallitus: puheenjohtajaksi tuli toimittaja ja tietokirjailija, yhdistyksen kunniajäsen Ilpo Salonen. Hallitukseen valittiin edelliskaudelta tutut Leena Nieminen, Minna Pernaa, Tuula Silvonen ja Diana Törnroos sekä uusina jäsenininä Sanna-Kaisa Hongisto ja Leena Koskenlaakso.

Myös yhdistyksen sihteeri vaihtui, kun Sanna Jäppinen aloitti tehtävässä 1. maaliskuuta.

Hyvän tiedon omena Silja Kosolalle

Posted on by

(Kuva: Kimmo Brandt)

Hyvän Tiedon Omena -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain asiantuntijalle, joka on tehnyt poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä median ja erityisesti terveystoimittajien kanssa ja joka on uskaltanut puhua julkisuudessa myös vaikeista aiheista. Tänä vuonna Terveystoimittajat ry myöntää Hyvän Tiedon Omenan yleislääketieteen erikoislääkäri ja nuorisolääkäri, dosentti Silja Kosolalle. Kosola työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtajana.

Kosola on saamastaan tunnustuspalkinnosta täysin sanaton.

– Suurkiitos tästä huikeasta tunnustuksesta! Huomasin palkittujen listalla monia esikuvia, kuten Raisa Cacciatoren ja Pertti Mustajoen, mikä hämmensi minua entisestään.

Palkinnon perusteluissa sanotaan muun muassa näin: ”Silja Kosola jaksaa kirjoittaa yleistajuisia artikkeleita, joista tietoa saavat niin kouluterveydenhoitajat, kuntapäättäjät kuin toimittajatkin. Hän pitää valistus- ja vaikuttamistyötä selvästi tärkeänä. Hän on hyödyntänyt myös sosiaalisen median kanavia jo pitkään.”

– Olen tehnyt toimittajien kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2009, ja minulla on siitä pelkästään hyviä kokemuksia. Opintojen aikana toimittajayhteistyöstä puhuttiin varottavaan sävyyn, mutta minä haluan kannustaa kollegoita tekemään mediayhteistyötä.

Urapolku nuorisolääkäriksi sisälsi käänteitä. Kosola alkoi erikoistua ensin lastenkirurgiaan, mutta kun hän pääsi työssään tutustumaan nuoriin, se vei mennessään. Hän lähestyy nuoruutta toivon kautta.

– Nuoruus on toinen mahdollisuus. Jos varhaisessa lapsuudessa on ollut kielteisiä kokemuksia, nuoruudessa niitä voi korjata.

Nuoren hyvinvointi lähtee riittävästä unesta ja ravinnosta.

– Nukkumiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota, koska se on tärkeää sekä aivoterveyden että oppimisen kannalta. Toinen, vähän tylsäkin asia, on syöminen. Jos on nukkunut yöllä huonosti, aamukiireessä unohtuu aamupala. Kun on väsynyt ja nälkäinen, aivot käyvät säästöliekillä.

Kosola painottaa, ettei nuorella ole kiire itsenäistyä. Teini-ikäisetkin tarvitsevat aikuisten aikaa arkisin ja rauhoittumista. Emme ajautuisi isoihin vaikeuksiin, jos nuorta kuunnellaan varhain.

– Nuorilta tulee toistuvasti sama toive, että älkää lähettäkö pois. Kun sydäntä painanut asia on kerrottu yhdelle henkilölle, voisiko lisäavun saada samalta henkilöltä?

Haastatteluhetkellä Kosola on valmistautumassa tyttärensä ja kummipoikansa vanhojen tansseihin. Vanhojen tanssit ja penkkarit ovat esimerkkejä elävistä yhteyksistä, joita nuoruudessa tarvitaan.

– Nuori tarvitsee yhteyksiä muihin nuoriin, ja olisi kovin hienoa, että nuoret saisivat olla yhdessä. Videoiden selaaminen somessa on itse asiassa aika yksinäistä. Meidän on suitsittava algoritmeja siten, että koukuttavuus vähenee. Emme voi olla markkinoiden armoilla.

Päättäjillä on mahdollisuus tukea nuorten hyvinvointia, ja heiltä Silja Kosola odottaa toimia.
– Yhteiskunnan ylätasolla voisi vaikuttaa moniin asioihin ja helpottaa siten toimia käytännössä.

Terveystoimittajat ry:n puheenjohtaja Anna-Liisa Karhula perustelee Silja Kosolan valintaa näin:

– Silja Kosola on tiedon jakaja, mutta myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja sitä me toimittajat arvostamme, koska me haluamme kuunnella, keskustella ja kertoa. Kosola kokee roolinsa selvästi julkiseksi, ja hän on mukana asiantuntijana monenlaisissa lehtijutuissa ja muualla mediassa. Hänen puheenvuorojaan on opittu seuraamaan ja hänen näkemyksiään siteerataan. Kiitos, Silja Kosola, että saamme siteerata sinua!

Hyvän Tiedon Omena myönnettiin tänä vuonna 33. kerran. Palkinto on taiteilija Reetta Hiltusen teos Perhossuukko. Aiemmin tunnustuspalkinnon ovat saaneet muun muassa somelääkäri Atte Virolainen, LT Mika Rämet, ylilääkäri, LT Hanna Nohynek, professori, LT Juhani Knuuti ja professori, aivotutkija Minna Huotilainen.